Julie Graylon, huoleton mammonatavoitteinen ihminen, jonka unelma on tulla  talousneroksi.  Oli  juuri muuttanut pieneen kaupunkiin Wellertoniin.  Hän oli luonteeltaan rapu ja tässä  hänen  "pisteensä"
S/S 5
U/M 4
L/T 6
V/L 5
M/K 5
Niin ja Julie pitää mustista hiuksista, uimapuvuista ja inhoaa kiloja.
Huom nyt alan kirjoittamaan minä muodossa ja kaikki teksti joka on kursivoitu on omia kommentejani.


Ostin ison tontin, eikä minulle jäänyt paljon rahaa. Tässä ovat vaivaiset tavarani. Olen hyvin kiitollinen, että minulla oli varaa tuohon. Tosin muuttomiehillä ei ollut paljoa työtä.

Aloin heti kuntoilemaan, sillä en halua olla patalaiska. Olihan se hieman raastavaa, "mutta tehtävä mikä tehtävä."  mummoni  tapasi sanoa.

Lähdin kaivelemaan, jospa sieltä löytyisi kalliita esineitä.

Ainiin joo, Rod Humbble toi kalliin tietokoneen ja sims 3 -pelin tietokoneen myin, jotta saisin tietokoneen, tuolin ja tietokone pöydän. Kun kaivelin kuoppia sieltä löytyi tuollainen kissimirri. En viitsinyt myydä sitä.

Sain uuden työn liiketalous alalta olin postitus apulainen. Ja aloin hankkia karismapisteitä, jotta voisin saada ylennyksen.

Olin aivan hiestä märkä ja päätin mennä suihkuun. Mutta samalla mietin, sitä että saanko ikinä ystäviä. Kukaan ei ollut vielä tuntenut moikannut minua.

"Hei!" puhelimesta kuului reipas ääni, "olen tervetulo komiteasta haluaisitko lähteä kaupungille Nyky taiteen museo Kisamaan?" Innostuin ja suostuin. Ajattelin "jospa nyt saan uusia ystäviä."

Bussi tuli ja kapusin iloisena bussiin.

Katsoimme tv:tä, tosin ihmettelin miksi nykytaiteen museossa oli tv. Samalla tosin vilkuilin ympärilleni, jospa komeita miehiä oli näkyvissä.

Yhtään komeata miestä ei näkynyt ja kello oli paljon ja päätin lähteä kotiin.



Hoidin iltatoimet ja menin nukkumaan. Huomenna on ensimmäinen työpäiväni.
Anteeksi noiden kolmen kuvan kuvalaatu. Anteeksi anteeksi...

Korjasin telkkua sillä se oli mennyt rikki.

Kertokaa mielipiteitänne.